tiistai 2. huhtikuuta 2024

2019-2024

 Paluu vanhojen tekstien ääreen on aina nostalgia matka, mutta samalla pohdin, miksi se kirjoittaminen on oikeasti hyvä tapa pohtia asioita, mutta harvemmin tulee kirjoitettua edes päiväkirjaa. 

 Instagramissa on tullut kohokohtiin kerättyä jonkinmoista muistelua kuluneista vuosista. Niitä katsellessa tulee ne monet hyvät muistot mieleen ja enemmän niitä elämässä on ollutkin näin aikuisena.  

Ei kuitenkaan pitäisi unohtaa niitä asioita, jotka on myös kasvattanut tai ehkä jopa jättänyt arpia. Kuinka, jotkut ihmisuhteet ovat rikkoneet tai muuttuneet. Kuinka sua on satutettu, mutta olet halunnut aina ajatella ihmisistä hyvää.

Jos tämän jälkeen nyt alan tänne edes välillä kirjoittelemaan niin ehkä on hyvä päivittää itsellenikin, missä mennään😅🤣 verrattuna edellisiin teksteihin 

Päivityksiä

Olen edelleen töissä samassa paikkaa, josta mainitsin edellisessä kirjoituksessa ei, mutta muuten asiat ovat vaihtuneet aika paljon😅.  

Harrastuksiin on tullut amerikkalainen jalkapallo eli jefu. Futista haluan edelleen harrastaa,mutta porukka siihen vielä kateissa ja käsipallo jäi yhteen kauteen😅. Nykyään olen myös kiinnostunut diginuoisotyöstä ja Coronan takia opettelin streemaus juttuja😅 Se oli hauskaa, vaikka valitettavasti siinä oli myös kuormittavia tekijöitä😅. 

Elämääni on nyt tullut myös kakslahkeinen😅. Ei ehkä enää niin käytetty termi, mutta koen sen termin olevan hänestä kaikkein neutraalein 🤣. Hän on vaikuttanut vähän siihen, että maltan vähän enemmän olla välillä paikoillaan, vaikka sukulaiset ovat ilmeisesti tästä vähän eri mieltä😅 

2023 toteutin unelmani käydä Japanissa ja se oli kyllä ihanaa🥰. Toivottavasti pääsen sinne vielä joskus uudestaan. Lisäksi olen nyt voimien yliopiston kautta opiskellut teologiaa ja se on mennyt yllättävän hyvin. Saanut kokemuksen, että ehkä musta sittenkin vois olla yliopisto-opiskelijaksi😅. 

Ei voi sanoa, etteikö tosiaan olisi ollut haasteita. Välillä on ollu burn out riskiä, välillä kärsinyt yksinäisyyden tunteesta, ihmiset ovat satuttaneet, joku on käyttänyt hyväksi ja joskus tuntunut, että elämä potkii päähän.

 Kuitenkin oon kiitollinen Luojalle, että elämä on mennyt nyt just näin. Mulla on ihania ystäviä ympärillä, miesystävä on sopiva (vaikka saa mut välillä raivon valtaan🤣) mun perhe on ihanan tukeva kaikessa, mitä teen ja saan tehdä mukavin lasten ja nuorten kanssa töitä. Elämässä on myös muutakin kuin työ❤️ vaikka siitä pidän edelleen todella paljon😁. 

Tämmönen sylkäisy tekstiä tällä kertaan. Pitääpä oikein palata ekojennkirjotusten ääreen ja katsoa onko tämä yhtään kehittynyt vuosien saatossa.

2.4.2024

 Sanat loppuvat itseltä kun lukee uutisia, somepäivityksiä ja muita julkaisuja. Etsitään syytä mistä johtuu, että jo 12 vuotias ei vaan keksi muuta ratkaisua kun tarttua aseeseen... 

Puhutaan siitä ettei kouluissa ole tarpeeksi toimia tai tarpeeksi aikuisia. Voisin lähteä puhumaan, kuinka paljon esim. seurakunnat haluaisivat tulla auttamaan siinä, että olisi enemmän aikuisia tai muitakin tahoja varmasti on.

Kuitenkin itselle nousi myös ajatus, että pienemmissä paikoissa saatetaan tehdä asiat laillisesta kannalta ihan hyvin, että on edes se terveydenhoitaja tai/ja kuraattori. Silti käy niin, että alakouluikäinen jo ajattelee, ettei tähän voi luottaa...

Kyse ei ollut vain yhdestä oppilaasta vaan useammasta. Millä me voidaan taata, että  ne ammattilaiset ovat oikeasti lasten ja nuorten puolella? Millä nämä ammattilaiset voivat muodostaa hyvää suhdetta? Jos heitä olisi enemmän kuin yksi satoja oppilaita kohden antaisi se paremmat mahdollisuudet, että kukin löytäisi sen itselleen sopivan aikuisen.

 Kuitenkin tämä tuskin tulee olemaan kovinkaan mahdollista, sillä vaikka tähän olisi rahaa ei pienemmille paikoille välttämättä tämmöistä ammattilaista saada. 

Tähän ei ole yhtä selkeää tekijää ja osittain tämä voi olla "sattumien summa". Toivottavasti tästä kuitenkin edes tulisi jotain hyvää vaikka se ei poista tämän päivän aiheuttamia kärsimyksiä niin uhreille, uhrien läheisille, paikalla olleille sekä tekijälle ja hänen läheisilleen.  

Tässä itse kokee olevansa niin voimaton kun en edes voinut olla töissä kuulemassa meidän nuoria, kun tauti osasi iskeä "oikeaan aikaan". No onneksi kollegat hoitaa😅

Tämä teksti nyt oli tällainen ajatusten sylkäisy ja toivottavasti ihmiset muistavat, että auttavia palveluita on paljon niin kasvokkain, chattien ja puhelimien välityksellä. Et ole yksin🙏❤️✝️. Siunausta, voimia ja varjelusta❤️